Vocabulario 3: Números y horas:

0= nolla

1= yksi

2= kaksi

3= kolme

4= neljä

5= viisi

6= kuusi
7= seitsemän
8= kahdeksan
9= yhdeksän
10= kymmenen
11= yksitoista
12= kaksitoista
13=kolmetoista
14= neljätoista
15= viisitoista
16= kuusitoista
17= seitsemäntoista
18= kahdeksantoista
19= yhdeksantoista
20= kaksikymmentä
21= kaksikymmentäyksi
22= kaksikymmentäkaksi
...
30= kolmekymmentä
40= neljäkymmentä
50= viisikymmentä
60= kuusikymmentä
70= seitsemänkymmentä
80= kahdeksankymmentä
90= yhdeksänkymmentä
100= sata
111= satayksitoista
200= kaksisataa
300= kolmesataa
...
1000= tuhat
1111= tuhatsatayksitoista
2000= kaksituhatta
2222= kaksituhattakaksisataakaksikymmentäkaksi
3000= kolmetuhatta
...
10 000= kymmenentuhatta
20 000= kaksikymmentätuhatta
1 000 000= miljoona
2 000 000= kaksi miljoonaa


Ordinales:

1o: ensimmäinen

2o: toinen

3o: kolmas

4o: neljäs

5o: viides

6o: kuudes

7o: seitsemäs

8o: kahdeksas

9o: yhdeksäs

10o: kymmenes

11: yhdestoista

12: kahdestoista

...

20o: kahdeskymmenes

21: kahdeskymmenesensimmäinen

22: kahdeskymmenestoinen

23: kahdeskymmeneskolmas

...

100o: sadas

200o: kahdessadas

1000o: Tuhannes

10 000o: kymmenestuhannes

100 000o: sadastuhannes

1 000 000o: mijoonas


Las horas:

Mitä kello on? Qué hora es?

Kello on...
yksi, kaksi, kolme, neljä..., kaksitoista, yksi, kaksi, kolme,...

Hasta las X y 29 minutos se dice: 5 yli 6: 6.05, kymmenen yli kuusi: 6.10... vartti yli kuusi= 6.15
Y media se dice con la hora siguiente: kello on puoli neljä= 3.30

A partir de y 31 se dice con vaille: kaksikymmentäyhdeksän (=29) vaille kuusi= 5.31; vartti vaille kuusi = 5.45

Las en punto se dicen o bien: kello on kuusi (6.00) o kello on tasan kuusi (6.00). Tasan= en punto.

Otras preguntas relacionadas con el tiempo:
paljonko kello on? (es la forma típica en el idioma de la calle, aunque es gramaticalmente más imcorrecta es la que usa todo el mundo menos los extranjeros que saben poco finlandés: así que vosotros decidís)

Mihin aikaan.... a qué hora?
Milloin: cuándo?

Vocabulario relacionado:
tunti: hora
minuutti: minuto
sekunti: segundo

Vuosi: año
kuukausi: mes
viikko: semana
päivä: día
viikonloppu: fin de semana

Más vocabulario en la entrada días de la semana y meses

Vocabulario 2

Pesuharja: cepillo
Hammasharja: cepillo de dientes
Kampa: peine
Peili: espejo
Partakone: maquinilla de afeitar
Pyyhe: trapo
Laukku: cartera/ bolso
Sateenvarjo: paragüas
Mappi: archivador
Avain: llave
Pullonavaaja: abrebotellas
Korkkiruuvi: sacacorchos
Neula: aguja
Lanka: hilo
Silitysrauta: plancha
Hiustenkuivaaja: secador
Ämpäri: cubo
Lattiharja: escoba
Kynttilä: vela
Huonekasvi: planta de interior (kasvi: planta)
Postilaatikko: buzón.
Harava: rastrillo
Ompelukone: máquina de coser
Maalipukki: bote de pintura
Pensseli: brocha
Sohva: sofá
Tiskiharja: cepillo de fregar los platos
Naulakko: perchero
Kattila: olla
Paistinpannu/ panu: sartén
Lusikka: cuchara
Haarukka: tenedor
Veitsi: cuchillo
Lautanen: plato
Kuppi: taza, bol

Vocabulario 2: días de la semana y meses

Maanantai: Lunes
Tiistai: Martes
Keskiviikko: Miércoles
Torstai: Jueves
Perjantai: Viernes
Lauantai: Sábado
Sunnuntai: Domingo


Tammikuu: enero
Helmikuu: febrero
Maaliskuu: marzo
Huhtikuu: abril
Toukokuu: mayo
Kesäkuu junio
Heinäkuu: julio
Elokuu: agosto
Syyskuu: septiembre
Lokakuu: octubre
Marraskuu: noviembre
Joulukuu: diciembre

Talvi: invierno
Kevät: primavera
Kesä: verano
Syksy: otoño

Vocabulario 1

Esta es la primera sección de vocabulario. Empezaremos con algunos sustantivos básicos. Los sustantivos en finlandés no van precedidos por artículos (se sustituyen por los casos, de los que hablaremos un poco más tarde).

La primera lista de sustantivos es:

Seinä: Pared.
Lattia: Suelo.
Katto: Techo.
Lamppu: Lámpara.
Pöytä: Mesa.
Tuoli: Silla.
Kassi: Mochila.
Kirja: Libro.
Kynä: boli, lápiz o rotulador.
Liitu: tiza.
Taulu: pizarra.
Ovi: Puerta.
Ikkuna: ventana.
Roskakori: pepelera.
Kello: reloj.
Tietokone: ordenador.
Hiiri: ratón (tanto el animal como el de el ordenador).
Kissa: gato.
Kerrostalo: edificio.
Omakotitalo: vivienda tipo chalet.

Expresiones básicas II

Kiitos (paljon): (muchas) gracias.
Ole hyvä: por favor/ de nada.
Ei kestä: de nada (en general se usa más este de nada que el otro, el otro queda un poco prepotente, aunque también se usa).

(Voi) anteeksi: lo siento (mucho).
Ei (se) mittään: no pasa nada.

Mittä kuuluu?: Qué tal?
Kiitos hyvää/ hyvää kiitos: Bien gracias. (Es frecuente contestar sólo con kiitos: gracias).

Hauska tutustua: mucho gusto

Expresiones básicas

SALUDOS:

En finlandés existen muchas formas de saludarse. Existe una clara diferencia entre ls formas elegantes y las comunes. Las formas elegantes son poco usadas, sólo se usan con personalidades importantes, con gente mayor o en establecimientos como bancos, embajadas, etc.
En tiendas, con amigos y conocidos y en la calle se usan los saludos informales.

1. Saludos y despedidas formales:
Por la mañana (8.00-12.00):
-Hyvää huomenta: buenos días.
-Huomenta: día.

-Hei sitten: Adiós entonces
-Näähdään: nos vemos

Mediodía (12-3):
-Hyvää paivää: buen día
-Päivää: día

-Nakemin: nos vemos.
-Nakemin: nos vemos.

Pr la tarde (3-9):
-Hyvää iltaa: buena tarde.
-Iltaa: tarde.

-Moi: adiós.
-Hei, hei: adiós.

2. Saludos y despedidas informales:
-Moi.
-Hei.
-Heippa.
-Moikka
-Terve: salud.

Para despedirse se usan los mismos menos "terve" y:
-Nähdään/ hei sitten/ heido/ hei, hei/ moi, moi/ nähdään huomenta (nos vemos mañana)/ moido.

Por la noche (se usan sólo antes de dormir):
-Hyvää yötä. Nuku hyvin: Buena noche. Duerme bien.
-Hyvää yötä.